VALTIO JA VALLANKUMOUS
Lainauksia Leninin teoksesta Valtio ja vallankumous
Valtio ei ole suinkaan mahti, jonka yhteiskunta olisi ottanut vastaan ulkoisesta pakosta,sanoo Engels tehdessään yhteenvetoa historiallisesta erittelystään. Yhtä vähän se "siveellisen idean todellisuutta, järjen kuva ja todellisuus" kuten Hegel väittää. Se on päinvastoin tietyllä kehitysasteella olevan yhteiskunnan tuote. valtio on tunnustamista ,että tämä kysymys valtion merkityksestä ja tehtävästä nousi esiin kaikessa suuruudessaan, kun nousi viivyttelemättömän toiminnan ja nimenomaan joukkotoiminnan käytännöllisenä ja kysymyksenä. Kummankin puolueen lukemattomat ponsilauselmat ja politiikkojen kirjoitukset ovat kokonaan tämän pikkuporvarillisen ja poroporvarillisen >sovittelu<-teorian läpitunkemia. Että valtio on tietyn luokkaherruuden elin,luokan jota ei voida sovittaa antipodinsa (sille vastakaisen luokan) kanssa, sitä pikkuporvarilliset demokraatit eivät kykene milloinkaan käsittämään. Suhde valtioon on havainnollisimpia ilmauksia siitä ,että meikäläiset eserrät ja mensevikit eivät ole lainkaan sosialisteja (mitä me bolsevikit olemme aina todistelleet) ,vaan pikkuporvarillisia demokraateja,joilla on miltei sosialistinen fraseologia.
Toisaalta >kautskylainen<>>Teoreettisesti<<>> mahti,niin on selvää ,että sorrettu luokka ei voi vapautua pelkän väkivaltaisen vallankumouksen avulla. VAAN SE ON MYÖS HÄVITETTÄVÄ se valtovallan koneisto,jonka halliteva luokka on luonut ja jossa tämä >>vieraantuminen>> on olennoitunut. Kuten tuonnenpana näemme. Marx teki tämän teoreettisesti itsestään selvän johtopäätöksen mitä täsmällisimmin vallankumouksen tehtävien konkreettisen ja historiallisen erittelyn perusteella. Ja juuri tämän johtopäätökseen on Kautsky....>>unohtanut>> ja vääristellyt,kuten osoittamme tuonnempana yksityiskohtaisesti.
ERIKOISET ASEVÄEN OSASTOT VANKILAT YM.
>>... Vanhasta gentilislaitoksesta (suku eli klaanilaitosesta) valtio eroaa ensiksikin siinä,että se ryhmittelee valtion alamaiset alueellisen jaon mukaan...>> Engels jatkaa. Meistä ryhmitys näyttää >>luonnolliselta>> mutta se on vaatinut pitkäaikaisen taistelun vanhaa suvuittain tai heimoittain rakentuvaa järjestöä.
>>...Toisena eroattavana piirteenä on se,että asetetaan julkinen valta,joka ei ole enään välittömästi samaa kuin aseelliseksi voimaksi järjestätytynyt väestö itse. Tämä erikoista julkista valtaa tarvitaan siksi,että väestön omatoiminen aseellinen järjestö on käynyt mahdottomaksi yhteiskunnan jakauduttua luokkiin...Tämä julkinen valta on olemassa jokaisessa valtiossa.Siihen kuuluu paitsi aseväkeä myös muita asianmukaisia lisäkkeitä,kuten kaikenlaisia vankiloita ja pakkolaitoksia,joista sukuyhteiskunta (klaanijärjestelmä) ei tiennyt mitään.
Engels kehittelee sen >>mahdin >> joka on yhteiskunnasta lähtöisin,mutta asettuu sen yläpuolelle ja vieraantuu siitä yhä enemmän. Mitä mahti pääasiassa on? Erikoisia aseväen osastoja,joilla on käytettävissään vankiloita ym. Meillä on oikeus puhua erikoisista aseväen osastoista.koska jokaiselle valtiolle ominainen julkinen valta >>ei ole välittömästi samaa>> kuin asetatautunut väestö ja sen >> omatoiminen aseellinen järjestö.
Kuten kaikki suuret vallankumoukselliset ajattelijat, Engels pyrkii kiinnittämään valveutuneiden työläisten huomion juuri siihen,mikä vallitsevan poroporvarillisuuden kannalta on vähimmän huomiota ansaitsevaa, kaikkien totunnaisinta,ei ainoastaan vahvojen,vaan voisipa sanoa kivettyneiden ennakkoluulojen pyhittämää. Vakinainen sotaväki ja poliisi ovat vallan mahdin välikappaleita, mutta voiko toisin ollakaan.
